1. Aallaqqaasiut
Saqqummersitami matumani innuttaasut isertitaasa qaffasissusaat, isertitaqarnerup ilusaa aamma suut isertitsissutaasinnaanersut ersersinneqarput. Saqqummersitami 2020-imiit 2024-mut isertitat takuneqarsinnaapput, kisitsisillu pineqartut kisitsisaataasivimmi 2002-miit aallartittut pissarsiarineqarsinnaallutik.
Isertitat assigiinngisitaarnerini The European Union Statistics on Income and Living Conditions (EU-SILC)-mi maleruagassat malillugit suliarineqarput. SILC EU-p ataani kisitsisitigut paasissutissiornermi assigiissaarinermik suleqatigiiffiuvoq, SILC-miillu OECD-mi piumasaaqaatit atorneqarput. SILC atorlugu nunanik allanik sanilliussisinnaaneq annertooq anguneqarpoq. Tassunga tunngatillugu saqqummersitami periaaseq pillugu immikkoortoq 7.6 kapitali 7-imiittoq atuarneqarsinnaavoq.
Saqqummersitaq kapitalinik arfineq-marlunnik immikkoortortaqarpoq, kapitalit tamaasa immikkoortillugit atuarsinnaavatit. Kapitali 2-mi taaguutit isertitanut tunngasut pingaarnersiukkat atuarneqarsinnaapput.
Inuit isertitaanut tunngasut kapitali 3-mi sammineqarput. Kapitalip aallaqqaataani 2024-mi inuit isertitarisimasaanut tunngasut saqqummiunneqarlutik. Tamatumalu kingorna piffissami 2020-miit 2024-mut inuit isertitaasa ineriartorsimaneri immikkut sammineqarput. Ukiut tallimat ingerlanerini najugaqarfiit malillugit inuit isertitaat ilanngunneqarput.
Kapitali 4-mi ilaqutariit isertitaat saqqummiunneqarput, kapitalillu tallimaanni isertitanit akileraarutit katinnerat takuneqarsinnaallutik. Kapitali 6-imi isertitat assigiinngisitaarneri pingaarnersiorneqarput. Tassani takutinneqarlutik isertitat assigiinngisitaarneri malillugit nunanut tamalaanut sanilliussinerit, naaneranilu immikkut sammineqarput ilaqutariit meerartallit isertitaasa ineriartornerat. Kapitali 7-imi nalunaarsuutit tunngaviusut, malittarisassat, periaatsit taaguutillu nassuiaataannik saqqummersitaq naggaserneqarpoq.
Kalaallit Nunaanni isertitat 2002-miit 2024-mut kisitsisaat Kisitsisaataasivimmi pissarsiarineqarsinnaapput uani: bank.stat.gl. Kisitsisaataasivimmi nammineq toqqartuilluni kisitsisinik aallertoqarsinnaavoq, ass.: ukiut, suiaassutsit, najugaqarfiit, inunngorfiit aamma ilinniakkat qaffasissusaat malillugit.
Saqqummersitami iluarsaassineq
Saqqummersitami uani kisitsisit ilaat siullermik saqqummersinneqarsimasut iluarsaanneqarput, iluarsaassinermut pissutaapput 2022-mi aamma 2023-mi akileraartarnermut paasissutissat iluarsaaneqarsimasut ilanngunneqarneri. Akileraartarnermut paasissutissat iluarsaaneqartarnissai eqqarsaatigalugit siunissami saqqummersitsinermi kisitsisaagallartunik paasissutissanik saqqummersitsisoqartassaaq, piffissat ilaanni inuit ataasiakkaat akileraarutaat iluarsaassinermi allanngorsinnaasarnissaat ilimagineqarmat.
Malugeqquneqarput saqqummersinneqartumut kisitsisit 2024-mut tunngasut2024-mi januaarip aallaqqaataani pisortanit ikiorsiissutinut tunngasut aamma suliffissarsiortunut ikiorsiissutit pillugit inatsisit atuutsilerput. Tamanna pissutaalluni kommunit Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut nalunaarusiortarnerat equsoorsimavoq, tassa kingusinnerusukkut nalunaarusiortoqartalermat ilaatigullu kukkulluni isertitanik nalunaarutiginnittoqartarsimalluni. Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmit tamanna aaqqinniarlugu suliaqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmit paasissutissat pissarsiarineqarsimasut, Naatsorsueqqissaartarfimmit periarfissaqartillugu iluarsaanneqartarput. Erseqqissaassutigineqassaarli isertitanut kisitsisit kisitsisaagallartuuneri, ilimanartorujussuuvorlu kisitsisit pineqartut kingusinnerusukkut iluarsaanneqarnissaat. Nalunaarusiorneq ajornartorsiorfiunerpaajuvoq eqimattani isertitakinnerni.